Pikku-Vappu maailmalla

Vappu muutti tänään Porista Nakkilaan. Aamulla kun alettiin valmistelemaan muuttomatkalle lähtöä, ukkosti ja satoi paljon. Vappu oli kuitenkin rauhallinen ja lastaus traileriin sujui erittäin mallikkaasti vaikka kyseessä oli Vapun ensimmäinen trailerimatkustus yksin ilman Annikin turvaa.

Trailerin luukku pidettiin auki ja Vappu kuikuilikin uteliaasti taakseen vähän väliä. Vastoin odotuksia uteliaisuus voitti jännityksen trailerimatkalla ja jännitys purkautuikin vasta autosta ulos tullessa kun sieltä kompuroitiin ulos vähemmän mallikkaasti.

Uusi maisema vähän jännitti ja uusille hevosille hirnahdeltiin. Kun sitten Vapun uusi laumakaveri Sikke tuotiin Vapun luokse, olivat molemmat tammat hyvin tyytyväisen oloisia ja Vappu seurasikin vanhempaa quarteria uteliaasti laitumelle.

Laitumella aina lauman alimmaisena ollut Vappu näytti täysin uuden puolen itsestään ja yritti komentaa Sikkeä jopa melko määrätietoisesti. Fiksu, rauhallinen tamma näyttikin kaikkien yllätykseksi hyväksyvän paikkansa lauman alimmaisena, mutta mitä vain voi silti vielä tapahtua.

Myöhemmin laumaan tuotiin suurikokoinen suomenhevos-tamma Vilma, joka on yleensä ottanut paikkansa lauman johtajana. Tätäkin Vappu yritti hyvin ponnekkaasti pomottaa varsinkin tulemasta lähelle uutta kaveriansa Sikkeä, jonka tyttö oli nopeasti ehtinyt omia itselleen.
Vilman rinnalla pikkuinen paintti näyttäisi kuitenkin joutuvan luovuttamaan ja uskoisinpa että Vapulle on vain hyväksi että on on joku sen puolesta pitämässä järjestystä yllä.

Näin kävi itsevarmalle kaverille kun yritti toista potkaista...

Siken takana on turvallista piilotella

Ponien painorajoista

Ponien ja etenkin shettisten painorajat ovat usein keskustelupalstojen kiistelty aihe. Joku tulee kysymään; "Hei, olen 13v, 160cm ja painan 50kg. Voinko vielä ratsastaa shettiksellä?"
Kohta koko palsta on täynnä sitä: "Et missään nimessä! Eläinrääkkäystähän tuo on"
"Totta kai, shettiksellä voi ratsastaa niin pitkään kun vaan jalat ei yllä maahan"
 "Ratsastaahan siellä ulkomaillakin aikuiset ihmiset shettiksillä että ne painorajat on kyllä ihan turhia"

Eli, nyt siis shettistelijät ja muut poniratsastajat järki käteen. Se että ulkomailla on huonot säädökset koskien hevosten hyvinvointia ei tarkoita että se olisi järkevää. Tässä on kyse vain turismista ja rahastuksesta, ponin hyvinvoinnista ei välitetä. Kyllä, shetlanninponi on vahva kokoisekseen mutta sekään ei kestä mitä tahansa.

Vahva shettis on mutta ei kaikenkestävä

Mielestäni sopiva painoraja shettikselle on 40-45kg jotta sillä voisi ratsastaa säännöllisesti. Ehdoton painoraja yksittäiseen kevyeen ratsastamiseen n.50kg. Tämän shetlanninponi pystyy hyvin kantamaan ilman selkäongelmia. Tietysti myös ponin kunto vaikuttaa asiaan suuresti ja esimerkiksi jo vanhempaan ikään ehtinyt poni ansaitsee päästä hieman vähemmällä.
Täytyy myös muistaa että paino ei todellakaan ole ainut ratkaiseva tekijä. Itse olen 150cm pitkä ja koen olevani liian pitkä ratsastamaan shettiksellä. Yli 150cm pitkän ihmisen ei ole välttämättä kovin mielekästä ratsastaa shetlanninponilla kovin usein, koska pohkeen osuvat väärään kohtaan ja jalustinhihnatkin ovat luultavasti liian lyhyet. Ehdottomana pituusrajana pidän 155-160cm tai muuten järkevä työskentely alkaa jo jäämään vähemmälle. (Ja jalat alkaa oikeasti olemaan uhkaavasti maanpinnan lähellä)
Minishetlanninponit ovat sitten asia erikseen. Ne sopivat useimmiten vain pienille alle kymmen-vuotiaille ja alle kouluikäisille lapsille.

Shetlanninponeille on myös usein todella hankala löytää pätevää kouluttajaa, joka myös olisi tarpeeksi pienikokoinen, joten ponin koulutustaso jää usein Hc tai enimmillään Hb. Senkin takia shettisratsastukset on järkevämpi jättää pikkuratsastajille.

Isompien ponien painoraja ei ole niin tarkka, varsinkin kun ylitetään se noin 130cm korkeus. Suuremmille poneille ohjeistava ja järkevä painoraja on n.55-65kg sen koosta, iästä, kunnosta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Pituuden puolestakaan ei ole niin tarkkaa mutta kun jalat alkavat roikkua reilusti alle mahalinjan, isompi poni voisi alkaa olla paikallaan.

Ja jos kasvat isoksi rakkaasta ponista, muista että ratsastukselle on vaihtoehtoisiakin tekemisiä, kuten poniagility tai kärryajelu.

Itse olen hyvin tyytyväinen pituuteeni, sillä pysyn ikuisena poniratsastajana, vaikka pikkuponiratsastukset alkavat jo jäädä pois.

Hyviä poniratsastuksia kaikille kääpiöille! :)

*drinking*

WTF? Are u taking pics?!

Fabulous

Ratsastuksen tulevaisuus

"Kun vedät tästä ohjasta niin hevonen kääntyy. Vedä molemmista ohjista niin hevonen pysähtyy. Vedä vielä lisää niin se peruuttaa."
 Tällaisia ohjeita kuulin erään äidin antavan lapselleen, samalla kun hevonen yrittää paeta epämukavaa oloaan aukomalla suutaan ja nostamalla päätään.


Eräällä ratsastuskoululla alkeistuntilaiset hyppäsivät pieniä esteitä ja yksi poni pudotti puomin. Tästä hyvästä ratsastaja löi sitä raipalla. Ratsastuksenopettaja ei tätä huomannut. Kentän laidalle päästyään tyttö otti miltei kuolainrenkaasta kiinni ja kiskoi ponin väkisin olemattomalle voltille hymyillen samalla siskolleen: "Kato miten hyvin meni"

On tärkeää että ratsastajat oppivat heti alussa, miten hevosta kohdellaan ja millaisia ovat hyvät hevosmiestaidot. Jos nämä taidot unohtuvat, niin hevoset joutuvat kärsimään.
Aikuisetkaan eivät valitettavasti anna sitä parhainta esimerkkiä gramaaniensa kanssa.

 Itse olin tässä suhteessa hyvässä asemassa, sillä aloitin ratsastuksen lännenratsastustallilla hyvällä opetuksella. Myöhemmin myös tein paljon iltatalleja äitini apuna, ruokin hevosia ja omien kykyjeni mukaan kuskasin niitä tarhoista sisään.

A horse is a horse and a man is a man
And neither can be the other
And each can survive but is much better
In the company of one another.-Tómas Ó carthaigh

Mielestäni ratsastusharrastuksessa ei ole tärkeintä itse ratsastus, vaan se miten ratsastaa ja miten kohtelee sitä eläintä joka sinua selässään kantaa vaikka voisi halutessaan sinua vahingoittaa.

Klassisesta ratsastuksesta

Ajattelinpa kirjoittaa hieman klassisesta ratsastuksesta, jota siis itsekin olen nyt harrastanut 5 1/2-vuotta Sammin ratsutilalla. Aloitin ratsastuksen pari vuotta aikaisemmin lännenratsastustalilla Harjavallassa.
Klassinen ratsastus on keski- ja länsieuroopassa paljon tunnetumpaa kuin Skandinaviassa, sen tavoitteita on oppia työskentelemään hevosen kanssa hienovaraisesti keskittyen myös hevosmiestaitoihin.
Esteiden korkeus ei tunneilla esimerkiksi ole päätä huimaava ja siihen miten estettä lähestytään ja miten se ylitetään keskitytään tavallista enemmän.
Ohjista ei missään tilanteessa vedetä ja martignaalien sun muiden suhteellisen turhien (ei kaikissa tilanteissa) härpäkkeiden määrä pidetään minimissä.
Parhaimmillaan klassisessa ratsatuksessa ratsastaja on yhtä hevosen kanssa ja se kuuntelee ratsastajan pienintäkin apua.
Itse olen ratsastaessa melko pikkutarkka siitä että hevonen kuuntelee minua ennen kuin teen sen kanssa mitään ihmeellistä. Klassinen ratsastus sopii itselleni siinäkin mielessä paremmin että pidän enemmän koulu- kuin esteratsastuksesta. Olen myöskin esteillä hieman arka ja estetunnin onnistumiseksi vaadin hevosen joka ei varmasti kuumu.
Klassisesta ratsastuksesta itselläni on miltei vain hyvää sanottavaa, kun taas Saksalaisia vaikutteita saaneesta perinteisesti harrastetusta tyylistä on huonojakin kokemuksia erinäisiltä talleilta.
Olen itse käynyt ratsastamassa ainakin kymmenellä eri tallilla kokemuksen ja uusien näkökulmien löytämiseksi. Joukossa on ollut todella hyviä talleja js täysiä floppeja joissa hevosten olot ja kohtelu on jäänyt todella surettamaan.
Tätä tekstiä lukiessa täytyy kuitenkin muistaa että itselläni on kokemuksia vain yhdestä klassiseen ratsastukseen erikoistuneesta tallista ja myös näillä on varmasti eroja toimintatavoissa.
Kiitos kun jaksoit lukea. :)
Jos tähän asti pääsit niin kommentoihan myös.

Usvan kanssa yksityistunnilla Sammissa. Olen erittäin pahoillani ettei ole uudempaa kuvaa mutta saan todella harvoin ketään kuvaamaan ratsastustunnille