lauantai 30. elokuuta 2014

Irtohypytystä

Tänään kokeiltiin Vapun kanssa ekan kerran irtohypytystä. (tai no, kerran maneesissa vapaana jotain sähellettiin)
 Aloitettiin ensin neljän puomin sarjalla ja sen jälkeen korotettiin toista puolta ja tehtiin yksi ristikko. Aluksi käveltiin kuja muutaman kerran taluttaen läpi, ja sen jälkeen päästettiin Sikke ja Vappu vapaiksi.
Vappu selvästi tykkää esteistä ja meneekin ne siististi kun vain jaksoi liikkua. Välillä juostiin lujaa mihin sattuu ja välillä nökötettiin nurkassa eikä liikuttu mihinkään. Varsinkin oikeaan kierrokseen tuli nättejä suorituksia, vasempaan kierrokseen ei millään olisi halunnut mennä. Kokeiltiinkin vasempaan kierrokseen mennä niin, että joku juoksee vierellä ja silloin Vappu liikkuikin paremmin. Jännää on se, että jokaisessa kuvassa Vapun jalat menee täsysin samalla tavalla kuin vieressä kulkevan jalat.

Hyppimisen jälkeen kävelin Vapun kanssa vielä jonkin aikaa. Sitten pestiin hiet pois ja vietiin hevoset laitumelle.






Möks














Tyylikästä



torstai 7. elokuuta 2014

Team Meatballs, ratsastusleiri 2014

Vuosi odotettiin, suunniteltiin ja odotettiin lisää. Ratsastusleiri (sennut & junnut) Siikaisten Sammissa 3.8-7.8
Viime vuonna minun ei leirille edes pitänyt lähteä, vaan samana päivänä kun kyseinen leiri alkoi meille ilmoitettiin peruutuspaikasta ja minua kysyttiin peruuttaneen tilalle. No, sitä sitten lähdettiin leirille hieman lyhyemmällä varoitusajalla ja myöhästyttiinkin sen verran että hoitsujen jakoon en ehtinyt, mutta Erja oli minulle Aatu-ponin silti järjestänyt.
Huoneessa johon menin oli kolme jo ennestään toisensa tuntevaa tyttöä joihin olen yhteyttä pitänyt leirin jälkeen koko vuoden. Mahtava leiriporukka sai minut ilmoittautumaan samalle leirille seuraavaksi vuodeksi heti edellisen päätyttyä.

Tällä leirillä siis mukana oli jo edellisellä kerralla olleet Porilaiset Elviira (13), Mariel (12) ja Tonita (13)
Tänä vuonna myös Tonitan kaveri Milla (14) tuli mukaan leirille.

Leirille saavuttiin ja hoitohevoset jaettiin. Jako sujui yllättävän helposti ja kaikki saivat sen minkä halusivatkin. Tosin minä ja Elviira päädyimme ottamaan Taaven ja Ruutin yhteisiksi. Milla sai Hönön, Tonttu Hessun ja Maikki Usvan.

4.8
Koulutunti Hessulla, kavaletit Usvalla ja totuttelua klassiseen tyyliin
Koulutunti Hessulla sujui perushyvin. Pieni tauko välillä tekee hyvää ja oma asento onkin jonkun verran parantunut. Ratsastin kahdella ohjalla ja pienen totuttelun jälkeen alkoi sekin jälleen sujua.
Millalla ja myös muilla, jotka klassista ratsastusta eivät juuri olleet menneet (Milla ei siis yhtään) oli aluksi jonkin verran hankaluuksia varsinkin käsien asennon ja ylöspäin tehtävän pidättävän avun käytössä.
Seuraavat tunnit alkoivat kuitenkin jo sujua kun tapoja alkoi ymmärtää paremmin.
Kavalettitunti Usvalla sujui myös hyvin ja poni meni kuuliaisesti kavalettien ja puomien yli. Välillä omasta vinoudesta johtuen poni oli kavaletin jälkeen oikaisemassa vasemmalle, mutta tänäkin asia jonkun verran korjaantui tunnin edetessä.

5.8
Koulua mato-hevosella, maasto Taavella ja viritetty poni
Seuraavana päivänä menin koulutunnin Larsilla, joka tunnetusti on hyvin laiska, sympaattinen, kirahvikaulainen puoliverinen. Lars liikkui kohtuullisen hyvin ja omista tavoistaan poiketen oli jopa itse tulossa karsinasta vapaaehtoisesti ulos. (Tämä oli kuulemma sen ansiota että Lars oli saanut arvoisensa hoitajan)
Osa tunnista ratsastettiin silmät kiinni ja oli ihan mielenkiintoista. (katso kuva)
Taave oli maastossa aivan mahtava, kuunteli ja teki mitä pyydettiin. Maaston alussa eräs aikuisissa mainitsi Tarsanin olevan kuin viritetty Jaguaari ja sen poni todistikin erittäin pätevästi kun totesi laukassa jääneensä jälkeen liikaa ja otti mukavalla spurtilla muut kiinni kivien lentäessä suurinpiirtein minun ja Taaven naamatauluun. Tämän jälkeen Tarzan ratsastaja totesikin: "Mähän sainoin että tää on viritetty."
Minä todella istun vinossa...
6.8
Estetunti Usvalla, ilman satulaa Ruutilla ja vaihteeksi hyvin onnistuneet ratsastustunnit
Estetunti Usvalla sujui todella hyvin. Usva kuunteli ja harvinaista kyllä (Usva on todella jäykkä) tarjosi välillä jopa peräänantoa, joka valitettavasti ei esteillä toivottua ole. Esteet hypättiin hyvin maltillisesti, koska itse en juuri esteistä pidä.
Ruutilla menemäni tunti olikin sitten onnistuneimpia tunteja ikinä. Ruut jännittyy todella helposti niskastaan, matelee tai menee liian kovaa. Tämä tunti onnistui niiden suhteen kuitenkin lähes täydellisesti. Koko tunnin Ruut kulki erittäin rennosti todella kauniissa peräänannossa ja jännittyi maksimissaan vain kymmenen sekunnin ajaksi, jolloin vika oli aina omassa jännittyneisyydestäni. Tällöin vein hevosen välittömästi voltille, rauhoituin ja mietin mitä oikeastaan olin tekemässä. Ainoat korjaukset tunnilla tulivat lähinnä vain vasemman kierroksen laukoista, koska sekä minä että Ruut olemme vinoja vasemmalle.
7.8
Istuntatunti Vallulla, peli- leikkitunti Vinkuralla ja ukkonen
Oli muuten suuri järkytys ja yllätys kun näin meneväni Vallulla (Vuoden Sammissa asustellut nyt 5v suokki) Vallu oli ikäisekseen oikein mukava ja rento ratsastettava, eikä mitään isoa ongelmia ollut. Jotain pientä ja laukkaa en nostettua saanut, taitavampi olisi tarvinnut olla. Vallu oli kuitenkin mukava tapaus ja toivon että sen jossain vaiheessa Erja mulle uskaltaa laittaa.
Peli- leikkitunnilla menin Vinskillä ja on muuttunut paljon siitä kun viimeksi olen kaverilla ratsastanut. Oli huomattavasti tasasisempi ja rauhallisempi kuin ennen on ollut ja harjoitusravissa istuminenkin oli aivan helppoa mitä se ei ennen ole ollut.
Ukkonen kuitenkin yllätti ja siirryttiin talliin kertomaan kummitusjuttuja ja odottelemaan jyrinän ja sateen hiljenemistä. Lopputunti mentiin maneesissa mutta ilmapiiri oli todella jännittynyt eikä kukaan oikein saanut mitään järkevää aikaiseksi. Usva pelästyi ja pukitti (10v. ratsastaja pysyi hyvin kyydissä), Vinski ei pysähtynyt, Jessica kiemurteli, Hönö oli jännittynyt ja Hessu oli.

Kiitos Usva, arvostin elettäsi suuresti

Jesse ja Milla

Maikki ja Usva
Ronja ja Usva

Tonttu ja Bertta

Team Meatballs


torstai 31. heinäkuuta 2014

Pikku-Vappu maailmalla


Vappu muutti tänään Porista Nakkilaan. Aamulla kun alettiin valmistelemaan muuttomatkalle lähtöä, ukkosti ja satoi paljon. Vappu oli kuitenkin rauhallinen ja lastaus traileriin sujui erittäin mallikkaasti vaikka kyseessä oli Vapun ensimmäinen trailerimatkustus yksin ilman Annikin turvaa.
Trailerin luukku pidettiin auki ja Vappu kuikuilikin uteliaasti taakseen vähän väliä. Vastoin odotuksia uteliaisuus voitti jännityksen trailerimatkalla ja jännitys purkautuikin vasta autosta ulos tullessa kun sieltä kompuroitiin ulos vähemmän mallikkaasti.

Uusi maisema vähän jännitti ja uusille hevosille hirnahdeltiin. Kun sitten Vapun uusi laumakaveri Sikke tuotiin Vapun luokse, olivat molemmat tammat hyvin tyytyväisen oloisia ja Vappu seurasikin vanhempaa quarteria uteliaasti laitumelle.
Laitumella aina lauman alimmaisena ollut Vappu näytti täysin uuden puolen itsestään ja yritti komentaa Sikkeä jopa melko määrätietoisesti. Fiksu, rauhallinen tamma näyttikin kaikkien yllätykseksi hyväksyvän paikkansa lauman alimmaisena, mutta mitä vain voi silti vielä tapahtua.


Myöhemmin laumaan tuotiin suurikokoinen suomenhevos-tamma Vilma, joka on yleensä ottanut paikkansa lauman johtajana. Tätäkin Vappu yritti hyvin ponnekkaasti pomottaa varsinkin tulemasta lähelle uutta kaveriansa Sikkeä, jonka tyttö oli nopeasti ehtinyt omia itselleen.
Vilman rinnalla pikkuinen paintti näyttäisi kuitenkin joutuvan luovuttamaan ja uskoisinpa että Vapulle on vain hyväksi että on on joku sen puolesta pitämässä järjestystä yllä.
Näin kävi itsevarmalle kaverille kun yritti toista potkaista...


Siken takana on turvallista piilotella

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Ponien painorajoista

Ponien ja etenkin shettisten painorajat ovat usein keskustelupalstojen kiistelty aihe. Joku tulee kysymään; "Hei, olen 13v, 160cm ja painan 50kg. Voinko vielä ratsastaa shettiksellä?"
Kohta koko palsta on täynnä sitä: "Et missään nimessä! Eläinrääkkäystähän tuo on"
"Totta kai, shettiksellä voi ratsastaa niin pitkään kun vaan jalat ei yllä maahan"
 "Ratsastaahan siellä ulkomaillakin aikuiset ihmiset shettiksillä että ne painorajat on kyllä ihan turhia"

Eli, nyt siis shettistelijät ja muut poniratsastajat järki käteen. Se että ulkomailla on huonot säädökset koskien hevosten hyvinvointia ei tarkoita että se olisi järkevää. Tässä on kyse vain turismista ja rahastuksesta, ponin hyvinvoinnista ei välitetä. Kyllä, shetlanninponi on vahva kokoisekseen mutta sekään ei kestä mitä tahansa.
Vahva shettis on mutta ei kaikenkestävä


Mielestäni sopiva painoraja shettikselle on 40-45kg jotta sillä voisi ratsastaa säännöllisesti. Ehdoton painoraja yksittäiseen kevyeen ratsastamiseen n.50kg. Tämän shetlanninponi pystyy hyvin kantamaan ilman selkäongelmia. Tietysti myös ponin kunto vaikuttaa asiaan suuresti ja esimerkiksi jo vanhempaan ikään ehtinyt poni ansaitsee päästä hieman vähemmällä.
Täytyy myös muistaa että paino ei todellakaan ole ainut ratkaiseva tekijä. Itse olen 150cm pitkä ja koen olevani liian pitkä ratsastamaan shettiksellä. Yli 150cm pitkän ihmisen ei ole välttämättä kovin mielekästä ratsastaa shetlanninponilla kovin usein, koska pohkeen osuvat väärään kohtaan ja jalustinhihnatkin ovat luultavasti liian lyhyet. Ehdottomana pituusrajana pidän 155-160cm tai muuten järkevä työskentely alkaa jo jäämään vähemmälle. (Ja jalat alkaa oikeasti olemaan uhkaavasti maanpinnan lähellä)
Minishetlanninponit ovat sitten asia erikseen. Ne sopivat useimmiten vain pienille alle kymmen-vuotiaille ja alle kouluikäisille lapsille.


Shetlanninponeille on myös usein todella hankala löytää pätevää kouluttajaa, joka myös olisi tarpeeksi pienikokoinen, joten ponin koulutustaso jää usein Hc tai enimmillään Hb. Senkin takia shettisratsastukset on järkevämpi jättää pikkuratsastajille.

Isompien ponien painoraja ei ole niin tarkka, varsinkin kun ylitetään se noin 130cm korkeus. Suuremmille poneille ohjeistava ja järkevä painoraja on n.55-65kg sen koosta, iästä, kunnosta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Pituuden puolestakaan ei ole niin tarkkaa mutta kun jalat alkavat roikkua reilusti alle mahalinjan, isompi poni voisi alkaa olla paikallaan.

Ja jos kasvat isoksi rakkaasta ponista, muista että ratsastukselle on vaihtoehtoisiakin tekemisiä, kuten poniagility tai kärryajelu.

Itse olen hyvin tyytyväinen pituuteeni, sillä pysyn ikuisena poniratsastajana, vaikka pikkuponiratsastukset alkavat jo jäädä pois.


Hyviä poniratsastuksia kaikille kääpiöille! :)
*drinking*

WTF? Are u taking pics?!

Fabulous


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ratsastuksen tulevaisuus

"Kun vedät tästä ohjasta niin hevonen kääntyy. Vedä molemmista ohjista niin hevonen pysähtyy. Vedä vielä lisää niin se peruuttaa."
 Tällaisia ohjeita kuulin erään äidin antavan lapselleen, samalla kun hevonen yrittää paeta epämukavaa oloaan aukomalla suutaan ja nostamalla päätään.


Eräällä ratsastuskoululla alkeistuntilaiset hyppäsivät pieniä esteitä ja yksi poni pudotti puomin. Tästä hyvästä ratsastaja löi sitä raipalla. Ratsastuksenopettaja ei tätä huomannut. Kentän laidalle päästyään tyttö otti miltei kuolainrenkaasta kiinni ja kiskoi ponin väkisin olemattomalle voltille hymyillen samalla siskolleen: "Kato miten hyvin meni"


On tärkeää että ratsastajat oppivat heti alussa, miten hevosta kohdellaan ja millaisia ovat hyvät hevosmiestaidot. Jos nämä taidot unohtuvat, niin hevoset joutuvat kärsimään.
Aikuisetkaan eivät valitettavasti anna sitä parhainta esimerkkiä gramaaniensa kanssa.


 Itse olin tässä suhteessa hyvässä asemassa, sillä aloitin ratsastuksen lännenratsastustallilla hyvällä opetuksella. Myöhemmin myös tein paljon iltatalleja äitini apuna, ruokin hevosia ja omien kykyjeni mukaan kuskasin niitä tarhoista sisään.
A horse is a horse and a man is a man
And neither can be the other
And each can survive but is much better
In the company of one another.-Tómas Ó carthaigh

Mielestäni ratsastusharrastuksessa ei ole tärkeintä itse ratsastus, vaan se miten ratsastaa ja miten kohtelee sitä eläintä joka sinua selässään kantaa vaikka voisi halutessaan sinua vahingoittaa.